Panikointia ja ilonaiheita

Tätä mittaria tuli tutkailtua viime viikolla tiuhaan:

 

Jossain vaiheessa lämmityksen käynnistämisen jälkeen nimittäin huomattiin, että lämmitysjärjestelmästä katosi mystisesti vettä. Onneksi vuotokohta löytyi lopulta kellarista suhteellisen harmittomasta paikasta, sillä aika monta päivää ehdin jo kuvitella, että siellä se vuoto on varmasti jossakin keskellä olohuonetta betonilattiani uumenissa... Maalarikin ystävällisesti piristi minua valistamalla, että siinä tapauksessa koko lattia jouduttaisiin rikkomaan ja tekemään uusiksi - ja sitten tietysti koko maalaustyökin olisi aloitettava alusta. Monta päivää siis näin ahdistuneen sieluni silmin, miten remontti jatkuisi vielä kuukausia ja kuukausia, puhumattakaan vakuutusriidoista, sillä kukaanhan ei tietysti tunnustaisi olevansa syypää mahdolliseen vuotoon. Mutta siis: loppu hyvin, kaikki hyvin!

Puuseppä kävi asentamassa paikoilleen kunnostamansa vanhat ovet, jotka löytyivät vuosia sitten entisen kotini autotallista. 

Keittiön maalaus alkaa olla loppusuoralla: väriksi valittiin tumma "myyränruskea" (miten se kuulostaakin suomeksi niin paljon ikävämmältä kuin ranskan "taupe").

Joka kodin tärkein huone on tietysti vierashuone! Tällä hetkellä se on vielä vitivalkoinen, mutta senkin seinät maalataan tummaksi. Katto toki jää ihan valkoiseksi.

Jotta lamput eivät työn tuoksinassa kolhiintuisi, niitä on roikuteltu rautatankojen päällä vähän omaperäisessä asetelmassa:

Maanantaina ne kuitenkin piti palauttaa oikeille paikoilleen, sillä maalari maalasi rautatangot mustiksi vielä viimeiseksi ennen rakennustelineiden lähtemistä.

Ja sokerina pohjalla tämä pikkuriikkinen ihanuus eli jo vuosia kaipaamani sauna! On se vaan niin söpö :)

Sali koreaksi

Rakennusmaalareilla on kyllä hieno työ: kun he saapuvat työmaalle, kaikki on tylsää ja ankeaa, ja kun he lähtevät pois, kaikkialla on kaunista. Salissa ei toki olla vielä viimeistelyvaiheessa, mutta jo muutamankin seinän maalaus muuttaa paljon.

Tämän päivän projektina oli korkealle ripustettavien valaisimien asennus: olohuone on korkeimmasta kohtaa kuuden metrin korkuinen, joten osa valaisimista on pakko asentaa jo nyt, kun rakennustelineet ovat vielä käytössä. Sähkömiehen mukaan lamppuni toivat hauskaa vaihtelua heidän työhönsä, sillä yleensä he asentavat kuulemma vähän erinäköisiä lamppuja :) Varsinkin "lintuhäkkilamppu" sai heidät nauramaan.

Näihin kahteen lamppuun on solmittava vielä ympärille ohuet valkoiset puuvillakankaat, mutta maalari lupasi tehdä sen sitten, kun saa työnsä valmiiksi parin-kolmen viikon kuluttua:

Siivouspäivät

Pari viikkoa sitten päätettiin Thomas'n kanssa, että oli korkea aika pitää siivouspäivä tai parikin. Pihan rakennusjäteröykkiö hipoi taivaita, eikä uutta rakennusjätettä enää juurikaan synny, joten päätettiin tilata kuormalava muutamaksi päiväksi.

Ennen suursiivousta piha näytti tältä:

Ensimmäisenä urakkapäivänä Thomas raatoi ulkona yksin ja kuskasi kottikärrylastin toisensa perään 30-kuutioiseen kuormalavaan, joka oli kadulla ihan pihatieni vieressä. Minä puolestani siivosin sisällä: täytin jätesäkkejä, lakaisin ja kannoin epämääräisiä putkenpätkiä ja levynkappaleita jätekasan jatkoksi.

Tuolle sunnuntaipäivälle osui myös yksi harvoista tämän talven lumipäivistä mutta onneksi se ei Thomas'n tahtia haitannut.

Maanantaina yksi Thomas'n ystävistä tuli avuksi, ja pojat selvittivät loput jätekasasta vauhdikkaasti muutamassa tunnissa - ja tällä kertaa vesisateessa. Koko 30 kuutiometrin kuormalava tuli täpötäyteen ja pihasta tuli niin siisti, että kohta voisi melkein grillijuhlat järjestää :)

Sisälläkin on loppujen lopuksi harpottu eteenpäin. Portugalilaisfirman pomohan lupaili tammikuun alussa, että heidän osuutensa töistä valmistuisi 2-3 päivässä. Kun aikaa oli kulunut lopulta 2-3 viikkoa, eikä valmista ollut vieläkään, minulla lopulta pimahti ja päästin sisäisen puukkojunkkarini valloilleen. Se olisi pitänyt ehkä tehdä jo aikaisemmin, sillä yhden "ei-niin-kovin-lämminhenkisen" puhelun jälkeen firman pomo pyysi monisanaisesti anteeksi ja seuraavasta päivästä alkaen työmiehet pysyivät kiltisti työmaalla siihen saakka, kunnes viimeisetkin saumaukset ja pintakäsittelyt olivat valmiita. 

Maalari aloitti loppuviikosta työnsä mutta viime viikonloppuna työmaalla oli vielä kovin ankean näköistä. Ennen ruiskumaalausta muun muassa ikkunat ja ovet piti suojata muoveilla ja työmaalla näytti maanantainakin lähinnä hämärältä, likaiselta ja harmaalta.

Mutta harmaudesta viis: viime lauantaina käynnistettiin lämmitys ja se jos mikä tekee salista kuin salista kodin!