Stressiä, stressiä

Koko remontin stressaavin jakso alkoi syyskuun puolivälin tienoilla, kun lattiaa alettiin kunnostaa. Alkuperäinen laattalattia oli ruma eikä sen alla ollut minkäänlaista eristystä, joten sitä ei voinut säilyttää.

Ensiksi lattia eristettiin tällaisilla muovilevyillä, joiden alla on styroksieristys:

Niiden päälle asennettiin lattialämmitysputket - tilan korkeuden vuoksi peruspattereista ei juuri olisi iloa.

Keskiviikkoaamuna 24. syyskuuta stressipisteet saavuttivat huippunsa: betoniauto oli tulossa kymmeneltä, mutta kello kahdeksalta havaittiin, että valmistelutöissä oli puutteita. Onneksi betonilattiatöistä vastaavan firman työmiehet olivat rivakoita ja mukavia, ja he auttoivat meitä viimeisissä valmisteluhommissa.

Täsmälleen kymmeneltä betoniauto sitten saapui ja tukki koko kadun. Autosta betoniputki johdettiin kahden naapuripihan yli salin sisälle.

Saliin tulee kylpyhuonetta ja parvea lukuun ottamatta hiottu betonilattia, jonka päälle ei siis tule mitään laattoja tms. Sävyksi valitsin tummanharmaan, mutta väriaine lisätään betoniin vasta sen jälkeen, kun lattia on jo valettu. Keskiviikkona puolenpäivän aikaan salissa näytti siis tältä:

Väriaineen sekoitus ja lattian hionta tehdään propellimaisilla koneilla - sen vuoksi tällaista betonia kutsutaan ranskan kielellä usein "helikopteribetoniksi".

Tämä vaihe alkoi keskiviikkona iltapäivällä ja jatkui aamuyöhön kello neljään.

Perjantaiaamuna (26.9.) lattiaan leikattiin saumat, joiden tarkoituksena on ainakin osittain estää railojen ja halkeamien syntymistä betonilattiaan.